Vapaaehtoisten tarinoita
Keliakialiittoon kuuluu 30 keliakiayhdistystä. Yhdistyksillä on yhteensä satoja vapaaehtoisia. Vapaaehtoisemme ovat kultaakin arvokkaampia.
Vapaaehtoinen voi olla esimerkiksi mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Mukana voi olla järjestämässä lasten leivontakurssia, viikkotapaamista tai kahvilatapaamista.
Vapaaehtoinen voi lähteä avuksi kauppaan tutkimaan ainesosaluetteloita, antaa vinkkejä herkullisimpiin ja edullisimpiin tuotteisiin tai olla vaikka aikuinen-lapsi-parina vertaistukena keliakiaperheessä. Vapaaehtoisuus on juuri sellaista, mikä sopii juuri sille vapaaehtoiselle.
Vapaaehtoisuus on mukavaa ja tuo iloa arkeen. Me Keliakialiitossa olemme liikuttuneita ja onnellisia siitä, miten upeita vapaaehtoisia meillä on. Kiitos jokaiselle!
Vapaaehtoisemme esittelyssä
Kokoamme tälle sivulle Gluteeniton elämä -lehdessä julkaistut Vapaaehtoistyössä -haastattelut. Lue ja tutustu vapaaehtoisiimme!
Miksi teet vapaaehtoistyötä?
Petra Stolt, Tampere
Vapaaehtoisena voin edistää jotain asiaa, tässä tapauksessa keliaakikkolapseniasiaa. Kun teen vapaaehtoistyötä edistän samalla isomman joukon asiaa ja tuon iloa isommalle porukalle. Vapaaehtoisuus on myös verenperintöä. Molemmat vanhempani ovat toimineet vapaaehtoisena ja näyttäneet siten esimerkkiä. Jotenkin vapaaehtoistoimintaan vain hakeutuu. Olen mukana myös työpaikallani ammattiliiton toiminnassa.
Anu Kaikkonen, Kempele
Kahdella lapsellani on keliakia. Kun lapset olivat pieniä, halusin järjestää heille vertaistapahtumia. Olin järjestämässä tapahtumia muun muassa Tietomaahan ja HopLoppiin. Ideoimme tapahtumia yhdessä hallituksen kokouksissa, mutta sain melko vapaat kädet toteuttaa ideat. Lisäksi minua motivoi tiedonjano. Halusin olla tiedon saannin eturintamassa. Esimerkiksi paikalliset gluteenittomien tuotteiden valmistajat eivät olisi tulleet tutuiksi ilman keliakiayhdistystä.
Kari Pellinen, Lahti
Tarvitsen tekemistä. Vaikka olen työkyvyttömyyseläkkeellä, en ole toimintakyvytön. Olen toiminut 35 vuotta työnjohtotehtävissä ja tottunut organisoimaan asioita. Siitä on hyötyä myös vapaaehtoistyössä. Voin myös kehittää itseäni. Osallistuin Keliakialiiton Innosta, kannusta ja johda -verkkokurssille. Aluksi epäröin osallistumista, sillä digimaailman asiat eivät olleet minulle ennestään tuttuja. Kurssi osoittautui hyväksi, ja kurssialustakin tuli tutuksi. Kannustan muitakin osallistumaan rohkeasti. Virheitä saa tehdä.
Sirkka Soronen, Liperi
Vapaaehtoistyö lähtee vahvasti auttamisen halusta, se tuottaa onnellisuuden kokemuksia. Olen kasvanut vapaaehtoistyöhön
jo lapsuudenkodissani. Keliakiadiagnoosin saatuani koin, että ajelehdin vailla suuntaa. Kun tulin mukaan yhdistykseen, tie selkeni ja ymmärsin, mistä keliakiassa ja sen hoidossa on kyse. Vapaaehtoistyössä koen tärkeäksi, että on valmis ottamaan selvää asioista ja päivittämään koko ajan omia tietojaan. Tarvitaan myös jatkuvaa uudistumishalua ja -kykyä.
Taru Niemi, Tampere
On niin ihana nähdä ihmisiä! Ystävien takia teen tätä, ja tässä porukassa on vapauttavaa olla. Se ei liity pelkästään gluteenittomaan ruokaan, vaikka se yhdistääkin. Yhteishenki on todella vahva. Vaikka tästä saa paljon itselle, on myös palkitsevaa huomata, mitä toiminta antaa toisille. Siitä tulee entistä parempi fiilis.
Anna Perikangas-Muukka
Olen lähtenyt mukaan omien lasteni kautta. Ihmisille tekee hyvää, että ympärillä on muita, joiden kanssa voi jakaa samankaltaisia
kokemuksia. Vertaistuki on se juttu! Halusin tarjota omille lapsilleni mahdollisuuden luoda näitä verkostoja. Oma roolini on mahdollistaja. En ajattele, mitä saan tästä itselleni, vaan ilo tulee esimerkiksi omien lasten hyvästä fiiliksestä. Itsekään ei jää nollille. Saan toiminnasta enemmän kuin pelkkään keliakiaan liittyviä juttuja. Olen päässyt moneen mukaan ja osallistunut vapaaehtoisten koulutuksiin eli tästä on hyötyä monella saralla.
Hannu Litja
Haluan toimia tyttärelleni mallina siitä, miten osallistutaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Kun on itse järjestämässä tapahtumia, pääsee myös jakamaan toisten elämyksiä ja kokemuksia. Samalla saa itse suhteellisuutta ja syvyyttä keliakian kokemiseen. Jos lukisi vain nettikeskusteluja, tulisi elämästä keliakian kanssa aika ankea ja onneton kuva. Yhdistyksen kautta tapahtuvissa kohtaamisissa kuulee monipuolisemman kuvan ja ihmisten ratkaisuja asioihin.
Anne Lappalainen
Aluksi mietin, osaanko ja kelpaanko. Yhdistystoiminta ei ollut minulle ennestään tuttua. Nyt olen iloinen, että löysin tällaisen
harrastuksen. Olen saanut tehdä vaihtelevasti erilaisia asioita ja samalla oppia uutta ja kehittyä. Olen löytänyt yhdistystoimintaan liittyvät verkkokoulutukset ja Keliakialiiton koulutukset. Koko ajan kerrytän omaa kokemustani. Tällaisesta harrastuksesta on hyvä kaiku ihan työnantajille saakka. Minusta on myös tärkeää laittaa hyvä kiertämään. Voin lisätä oikeaa keliakiatietoa ja toimia vertaistukena. Olen sosiaalinen luonne, ja hyvän tekeminen tuntuu oikealta.
Tulossa myöhemmin lisää.
